4. Periaaseq taaguutillu

Kalaallit Nunaanni suliffeqarneq pillugu kisitsisit The International Labour Organisation-imit (ILO), FN-ip ataani nunat tamalaat akornanni suliffeqarnermut tunngasuni kattuffimmit najoqqutassiat nassuiarneqarsimasut sapinngisamik malillugit suliarineqarput. Immikkoortumi uani ILO-mit najoqqutassiat nassuiarneqarput. Tulliullugu periaaseq nassuiarneqarpoq, najoqqutallu nalorninaateqarsinnaasut pillugit nassuiaammik naggaserneqarluni.

 

4.1 Suliffeqarnermut nassuiaat

ILO-mit sulineq pillugu nassuiaammi misissuiffiup ingerlanerani suliffillit minnerpaamik nalunaaquttap akunnerani ataatsimi suliamik ingerlatsisimassapput. Misissuiffiup sivisussusaa erseqqissumik nassuiarneqanngilaq, innersuussutaavorli sivikitsuusariaqartoq, assersuutigalugu ulloq ataaseq imaluunniit sapaatip akunnera ataaseq. Innersuussutigineqarportaaq nunami pineqartumi pissutsit immikkut ittut tunngavigalugit sulisinnaasut utoqqaassusiat minnerpaaffilerneqarnera nassuiarneqassasoq. Akerlianilli ukiunut allanut tunngatillugu innersuuteqartoqanngilaq.

 

Nalunaarsuutit Kalaallit Nunaanneersut atorlugit qaammatikkaartumik piffissalersuisoqarsinnaavoq, tamannalu ILO-mit innersuussutigineqartumit sivisunerungaatsiarpoq. Qaammatini pineqartuni nalunaarsuutit piffissanik suliffigineqarsimasunik paasissutissartaqanngillat, qaammatinili taakkunani akissarsianik tunniunneqarsimasunik imaqarlutik.

 

Piffissallu sivisuup sunniuteqarsinnaanera killilerniarlugu suliffeqarnermut piumasaqaataasoq annertusineqarpoq, qaammami ataatsimi minnerpaamik akunnernik arfineq-pingasunik annertussuserlugu. Piffissamut suliffiusumut 18-it sinnerlugit ukiulinnut ilinniagaqarsimanngitsunullu akissarsiat (akunnermusiat) SIK-mit akigitinneqartut naatsorsuutitut atorneqarput.

 

Kalaallit Nunaanni suliffeqarnermut nalunaarsuutini piumasaqaataasartut nalinginnaasut, ullormut akunnerni arfineq-pingasuni sulineq kiisalu qaammammut ullut suliffiit 20-t, ILO-mi piumasaqaatinut naleqqiukkaanni ullormi ataatsimi sulineq akunnermik ataatsimik annertussuseqarpoq. Taamaasilluni Kalaallit Nunaanni suliffilinnik nalunaarsuinissamut piumasaqaatit inornannginnerupput, piffissaliussaq qaammammik ataatsimik sivisussuseqarmat, nalunaarsuutillu tunngaviusut malillugit piumasaqaataasussatut tamanna pitsaanerusoq nalilerneqarpoq.

 

Takussutissiaq 7. 2023-mi pingaarnertut suliffillit amerlassusaat, suliaqarfik suliffeqarnermullu killiliussaq malillugit

	10	20	30	40	50	60	70	80
Katillugit...........................................	29.877	29.339	28.770	28.225	27.653	27.066	26.479	25.907
Nunalerineq, orpippass. nunaleriner. tunisassiorneq niuernerlu	86	83	81	80	78	77	76	74
Aalisarneq aalisakkanillu tunisassiornermi niuerneq.............	4.603	4.517	4.405	4.296	4.191	4.087	3.978	3.877
Aatsitassarsiorneq.....................................	86	85	85	84	84	84	83	81
Nioqqutissiorneq......................................	237	231	225	218	212	206	200	193
Nukissiuutinik imermillu pilersuineq.........................	427	424	422	419	417	414	411	408
Sanaartorneq sanaartortitsinerlu...........................	2.260	2.239	2.212	2.186	2.155	2.120	2.089	2.046
Niuertunik pilersuineq atungassanillu nioqquteqarneq............	3.142	3.055	2.957	2.863	2.773	2.682	2.598	2.507
Assartuineq assartugassalerinerlu.........................	2.107	2.087	2.067	2.049	2.029	2.009	1.987	1.961
Akunnittarfiit neriniartarfiillu..............................	939	903	866	833	803	769	741	714
Paasissutissalerineq attaveqaatilerinerlu.....................	563	555	551	546	543	542	540	538
Aningaaseriviit aningaasaliisarfiillu.........................	208	208	207	207	207	207	207	207
Inissiaateqarneq......................................	329	325	322	318	316	312	308	303
Namminersortunit, ilisimatusarn. teknikkikkullu kiffartuussinerit	302	298	293	291	288	287	285	283
Allaffissornikkut kiffartuussinerit...........................	463	449	436	425	414	399	384	374
Pisortat allaffissornerat kiffartuussinerallu....................	12.964	12.730	12.522	12.315	12.106	11.872	11.651	11.422
Kiffartuussilluni inuussutissarsiorfiit allat.....................	341	330	317	304	293	284	275	262
Nalunaarsuuteqanngitsut................................	822	822	804	790	744	715	667	656

Malugiuk: Akissarsiat minnerpaat malillugit akunnerit amerlassusaat killilerneqarput.

Najoqqutaq: Kisitsisaataasivik: https://bank.stat.gl/ARNBFB10

 

Suliffeqarnermut kiisalu suliffillit amerlassusaannut killiliussap sunniisarnera takussutissiaq 7-imi takuneqarsinnaavoq. Killiliussaq appasitsillugu suliffillit amerlanerussapput qaffasitsillugulu suliffillit ikinnerussallutik.

 

Tamanna tunngavigalugu Naatsorsueqqissaartarfimmit qaammammi pineqartumi suliffeqarsimasutut nalilerneqarpoq:

 

·         Qaammammi pineqartumi akissarsiaqarluni sulisimasoq imaluunniit inuussutissarsiorluni allatut isertitaqarsimasoq, assersuutigalugu tunisinikkut imaluunniit namminerisamik suliffeqarfimmi sinneqartooruteqarnikkut.

 

·         Piffissami pineqartumi SIK aamma Naalakkersuisut akissarsianut isumaqatigiissutaat atuuttoq malillugu ilinniagaqarsimanngitsunut akunnermut aki minnerpaaq, minnerpaamik atorlugu, akunnerit 20-t sulisimanerup nalinganut isertitaqarsimasoq.

 

·         Qaammatip aallartinnerani 15-ileereersimasoq.

 

4.2 Nalunaarsuutinik misissuineq

Suliffeqarnermut kisitsisini najoqqutarineqartut allaffissornikkut atugassatut pilersitaapput, taamaattumillu kisitsisitigut paasissutissiorluni atorsinnaanerat killeqarpoq. Akileraarutit eqqarsaatigalugit akissarsiat juunimi decembarimiluunniit nalunaarsorneqarsimanerisa sunniutaat kisitsisinik paasissutissiornermi atorneqarsinnaanerannit annikinneruvoq. Taassumalu malitsigisaanik naatsorsuutit pitsaassusaannut pisariaqarluinnarpoq nalunaarsuutinik nalilersuilluni misissuinissaq.

 

Qaammatikkaartumik nalunaarusiani takuneqarsinnaanngilaq kommuninit akissarsiat sulisimanermit akissarsiuliussaanersut, imaluunniit suliffeqarnermut attuumassuteqartuunnginnersut ass. Inunnik isumaginninnermi ikiorsiissutaanersut. Qaammatikkaartumik nalunaarusiat suliffeqarnermik naatsorsuinermi atorsinnaasunngorniarlugit nalunaarsuutit salinneqarput, inunnik isumaginninnermi ikiorsiissutit il.il. piaarneqarlutik. Tamannalu pisortat akissarsialeriffiat atorlugu ingerlanneqarpoq. Nalunaarsuiffik tunngavigalugu qaammatikkaartumik isertitanut taarsiissutaasunik ikiorsiissutit ikiorsiissutinik pisartagalinnut ataasiakkaanut agguataarneqarput. Kingornalu qaammatikkaartumik nalunaarusiani kommunikkaartuni piiaarneqarlutik.

 

Suliaqarfinni allani aamma tamanna atuuppoq, isertitanik A-nik suliffeqarnermullu tunngassuteqanngitsunik akiliuteqartartuni. Tassanili suliffillit suliffeqanngitsunut suliaqarfinnit akiliutinik pisartunut naleqqiullugit minnerpaamiinnissaat naatsorsuutigineqarmat, qallunaat pensionskassiini kiisalu napparsimanermi inuunermullu sillimmasiisarfinni suliffillit kisitsisini ilanngunneqanngillat. Kalaallit Nunaanni pensionskassinut aningaasaateqarfinnullu soraarnerussutisianik akiliuteqartartunut nalunaarsuutinik aallertoqarpoq, soraarnerussutissiatut akiliutit taamaasillutik peerneqarlutik.

 

Decembarimi sulinngiffeqarnermi akissarsiassanut aggornisiassanullu immikkuullarissunut tunngasut sapinngisamik suussusersiniarneqarput aningaasallu amerlassusaannit piaarneqarlutik.

 

4.2.1 Tunisinermi sulinermik nalunaarsuineq

Tunisisartut marlunngorlugit immikkoortinneqarput.

Tunisisartut siulliit tassaapput ukiup ataatsip ingerlanerani isertitaminnit A-nit minnerusumik tunisisimasut. Tunisisartuni soraarnerussutisiaqalersimasut tamarmik aamma ilaapput, isertitaminnit A-nit annertunerusunik tunisisaraluartut ilanngunneqarlutik.

Tunisisartut tullii tassaapput ukiup ataatsip ingerlanerani isertitaminnit A-nit annertunerusunik tunisisimasut. Taakkulu ukiup qaammataanut aqqaneq-marlunnut naligiimmik agguarneqarput. Qaammammi suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutinik tunineqarsimasoq qaammammi pineqartumi suliffeqarsimassanngilaq. Tunisisartunilu matumani pineqartuni ukioq kaajallallugu tunisisarneq pingaarnertut suliffigitinneqarpoq, qaammatit ilaanni isertitat A-t annertunerusinnaasaraluartut.

 

Tulaassillutik tunisisartut, aalisarnermi nunalerinermilu suliffeqarfiunngitsunut tulaassuisut, matumani aalisarnermik suliaqarfimmut nuunneqarput.

 

4.2.2 Sulisutut nalunaarsorsimanngitsut nalunaarsuutaannik ilanngussineq

Qaammatikkaartumik nalunaarsuutini najoqqutarineqartuni Kalaallit Nunaanni suliffeqarneq tamakkerlugu naatsorsorneqarsinnaanngilaq. Taamaattumik Naatsorsueqqissaartarfiup isertitanut nalunaarsuiffia atorlugu suliffillit allat nassaarineqarput nalunaarsuutinullu ilanngunneqarlutik. Ilanngussat missiliorlugu ukiumut inunnik 1.000-inik amerlassuseqarput.

 

Nalunaarsuutinullu ilanngunneqartut assigiinngitsut pingasuupput.

 

Ilanngussat siulliit: Qaammatikkaartumik nalunaarsuiffinni tunisisimanngitsutut kisianni isertitanut nalunaarsuiffimmi tunisisimasutut nalunaarsorsimasut. Taakkununnga ilaallutik qaammammi ataatsimi agguaqatigiissillugu 20 tiimit akunnermusiat minnerpaat naligi malillugit isertitaqarsimasut. Soraarnerussutisialinnut tamanna marloriaataasarpoq. Taakkulu ukiup qaammataanut aqqaneq-marlunnut agguataarneqarput. Qaammammi suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutinik tunineqarsimasoq qaammami pineqartumi suliffeqarsimassanngilaq. Isertitanit A-nit annertunerusunik tunisisimasut ukioq kaajallallugu tunisisarneq pungaarnertut suliffigaat. Suliaqarfimmi aalisarnermiipput. Ukiumullu 60-it missaanniittarput.

 

Ilanngussat tullii: Isertitanut nalunaarsuiffimmi, qaammatikkaartumik nalunaarsuiffinni ukioq kaajallallugu tunisinermit annerusumik tunisaqarsimasut. Tassaallutik kalaalimineerniarfinni inuinnarnullu tunisisartut. Tunisineq taamaattoq qaammatikkaartumik nalunaarsuiffinni ilanngunneqartanngilaq, ilanngussalli siulliit assigalugit isertitanut nalunaarsuiffimmi tunisisarnerat agguataarneqarpoq. Suliaqarfimmi aalisarnermiipput. Ukiumullu qulit missaanniittarput.

 

Ilanngussat pingajui: Kisimiilluni ingerlatsiviit. Isertitanut nalunaarsuiffimmi tunisaqarsimanngitsut suliffeqarfiilli naatsorsuutaat 0-imik annerullutik. Taakkununnga ilaallutik qaammammi ataatsimi agguaqatigiissillugu 20 tiimit akunnermusiat minnerpaat naligi malillugit isertitaqarsimasut. Soraarnerussutisialinnut tamanna marloriaataasarpoq. Taakkulu ukiup qaammataanut aqqaneq-marlunnut agguataarneqarput. Qaammammi suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutinik tunineqarsimasoq qaammami pineqartumi suliffeqarsimassanngilaq. Suliaqarfimmi nalunaarsuuteqanngitsuniipput. Ukiumullu 1.000-it missaanniittarput.

 

4.2.3 Pisortat ingerlatsineranni kiffartuussinerannilu suliaqarfiit

Kisitsisaataasivimmi pisortat ingerlatsineranni kiffartuussinerannilu COFOG-mi ilisarnaatit malillugit immikkoortiterisoqarpoq. Namminersorlutik Oqartussanut kommuninullu COFOG-mi ilisarnaatit akissarsialerivimmit ilanngunneqarput. COFOG-milu ilisarnaasersuinermi atorfimmi isertitat annerpaat tunngavigineqarput.

 

Sulisitsisunut Danmarkimiittunut COFOG-imi ilisarnaasersuineq suliaqarfiit malillugit ingerlanneqarpoq, takuuk takussutissiaq 8.

 

Takussutissiaq 8. COFOG-imi ilisarnaatit malillugit ilisarnaasersuineq

DB07-mi suliaqarfiit ilisarnaataat	COFOG-mi immikkoortitikkat
84.22.00 .............................	Illersornissaq (COFOG 2)
84.23.00 .............................	Pisortat nakkutiginninnerat isumannaarsuinerallu (COFOG3)
84.24.00 .............................	Pisortat nakkutiginninnerat isumannaarsuinerallu (COFOG3)
Allat ................................	Allat (COFOG x)

 

4.3 Suliffillit pillugit nalunaarsuiffik

Suliffeqarnermut nalunaarsuiffimmi innuttaasut najugaqavissut akornanni suliffeqarnermik taamaallaat imaqarpoq. Innuttaasut najugaqavissut tassaapput Naatsorsueqqissaartarfiup innuttaasunut nalunaarsuiffiani ukiup pineqartup aallartinnerani naaneranilu, kiisalu qaammatip pineqartup aallartinnerani 15-ileereersimasut, Kalaallit Nunaanni najugalittut nalunaarsukkat.

 

Takussutissiaq 9-mi takutinneqartutut, 2023-p aallartinnerani innuttaasut missiliorlugu 4 pct.-ii najugaqavissutut nalunaarsorsimanngillat

 

Takussutissiaq 9. Innuttaasut najugaqavissut

	2018	2019	2020	2021	2022	2023
Ukiup aallartinnerani innuttaasut....................	55.992	56.081	56.421	56.562	56.609	56.699
Innuttaasut najugaqavissut........................	53.371	53.493	53.888	54.124	54.049	54.113
Najugaqavissut, qaammatip aallartinnerani 15-inik ukiullit	42.671	42.792	43.152	43.371	43.333	43.430

 

Suliffillit pillugit nalunaarsuiffik – akissarsiat nalunaarsorneqarsimasut kiisalu suliaqarfiit paasissutissaasa saniatigut – aamma pingaarnertut suliffilittut atorfinissimanermut imaluunniit saniatigooralugu suliffilittut atorfinissimanermut paasissutissanik imaqarpoq. Pingaarnertut suliffeqarnermi qaammammut akissarsiat qaffasinnerpaat nalunaarsorneqarsimasut aallaavigineqarput. Qaammammi pineqartumi atorfiit allat saniatigooralugu suliffinnik taaneqarlutik. Taamatuttaaq nalunaarsuiffik inuiaqatigiinni qanoq inissisimanermik nunallu sumiiffiini sumi inissisimanermik paasissutissanik imaqarpoq.

 

4.4 Kisitsisaataasivik

Kisitsisaataasivik, bank.stat.gl –imi nassaarineqarsinnaasoq, suliffeqarneq pillugu tabelinik sukumiinerusunik imaqarpoq. Suliffeqarnermi naatsorsuutinik nammineq toqqartukkanik tassani aallertoqarsinnaavoq. Immikkoortut aappaanni tabelit titartakkallu tamarmik kisitsisinit pineqartunit sananeqarput. Najoqqutarineqartullu tabelit titartakkallu ataanni takuneqarsinnaapput. 2016 sioqqullugu nalunaarsuutit suliffeqarnerup ataani arkivimi nassaarineqarsinnaapput.

 

4.5 Najoqqutani kukkunerusinnaasut

Nalunaarsuiffiit, suliffeqarneq pillugu kisitsisitigut paasissutissiornermi tunngaviliisut, allaffissornikkut nalunaarsuutinik annertuunit pilersitaasut, soorunami nalorninaateqarsinnaasunik imaqartarput. Taakkunani pingaarnersiukkat uani saqqummiunneqassapput.

 

Suliffeqarnermut kisitsisitigut paasissutissani sulisitsisut qaammatikkaartumik akissarsianut nalunaarusiaanni il.il. nalunaarsuutit tunngavigineqarput. Taamaattumillu qaammatikkaartumik nalunaarusiat pitsaassusaat kisitsisillu paasissutissiarineqartut pitsaassussaat imminut ataqatigiipput. Suliffeqarfiillu ataasiakkaat akissarsialiussaannik piffissalersuineq suliffeqarnermut nalunaarsuisarfimmi inaarutaasumik kisitsisinut sunniuteqartarpoq, pissuteqataanillu aamma nalunaarsuiffimmi kisitsisit pitsaassusaannut nalorninaatilinnik sunniuteqarsinnaalluni.

 

Immikkoortoq 4.2-mi nassuiarneqareersutut nalunaarsuutinik nalilersuilluni misissuinermi inaarutaasumik nalunaarsuiffimmi kisitsisinut tamatuma ajornartorsiutaasinnaanera annertuumik eqqumaffigineqarpoq. Decembarimi aningaasarsisitsinerit immikkut ittut sulinngiffeqarnermi akissarsianut aggornisiassanullu tunngasut sapinngisamik suussusersiniarneqarlutillu aningaasat annertussusaannik piiarneqarput. Qaammatinili allani aamma immikkut ittunik aningaasarsisitsisarneq pisinnaavoq.

 

Nalunaarsuutillu tunngaviusut annertussusaat katitigaanerallu pissutigalugu allatulli naatsorsuutigineqassaaq aningaasarsisitsinerit immikkut ittut arlallit suussuseqarsineqarsinnaannginnerat taamaattumillu najoqqutani kukkunertut naatsorsuutigineqarnissaat. Kukkunerillu taamaattut qaammammusiat naatsorsuutaannut annerusumik sunniuteqartarput, naatsorsuutigineqarporli suliffeqarnermut kisitsisit naatsorsuutaasa pitsaassusaannut ajornartorsiut annerusumik sunniuteqanngitsoq.

 

Suliffilittut nalunaarsorsimanngitsut nalunaarsuutaannik nuussinermi nalorninartoqarpoq. Tassani nammineerluni nalunaarsuiffiit – kiisalu isertitanut nalunaarsuiffik – ukiumoortumik nalunaarsuutinik imaqarmata, suliffilittut nalunaarsorsimanngitsut nalunaarsuutaat taamaasillutik piffissanut agguaanneqarsinnaanatik. Inuk ataaseq qaammatini ikittuinnarni annertuumik ukiumut akissarsiaqarsinnaavoq, pineqartorlu ukiumi naatsorsuiffiusumi qaammatini aqqaneq-marlunni suliffeqarsimasutut isikkoqarsinnaalluni. Killormullu aamma inuk ataaseq qaammatini aqqaneq-marlunni aaliangersimanngitsumik suliffeqarsimasinnaavoq. Isertitallu annikippata, suliffillit nalunaarsorsimanngitsut nuunneqarnerini ilaanngitsoorsinnaalluni.

 

Qitiusumik Suliffeqarfinnik Nalunaarsuiffik (CVR) atorlugu suliffeqarfiit ataasiakkaat inuussutissarsiorfinni paasissutissaat aaneqarput, taamaasilluni suliffillit inuussutissarsiutinut immikkoortiterneqarsinnaalerlutik. CVR-imi suliffeqarfiit nalunaarsorsimasut tamarmik suliaat pingaarnerit malillugit suliaqarfinnut inissitsiterneqartarput. CVR imminermini naapertuilluartumik suliaavoq. Periuserli aamma killeqarpoq, pingaartumik suliffeqarfiit assigiinngissitaartunik suliaqartuugaangata, suliaqarfinnut assigiinngitsunut immikkoortitertarialinnut. Kukkunerli minnerpaamiitsinniarlugu suliaqarfiit naatsorsuutaat naleqqussarneqarput, tassani suliffeqarfiup pingaarnertut suliaa malillugu inuussutissarsiorfinni inissinneqarluni, takuuk immikkoortut pingajuanni najoqqutanut nassuiaat.